Les Masters de Feu

Kävin viime viikonloppuna hostien kanssa ilotulitustapahtumassa. Se oli siis kilpailu, jossa kolmen eri maan joukkueet kilpaili 15 min ilotulitusesityksillä. Maat oli Espanja, Italia ja Itävalta. Lopuksi tietenki isäntämaa Ranskalla oli viel oma esitys. Oli kyl hauska, kun ennen esityksia oli maan kansallislaulu ja aina piti nousta seisomaan. Itse ilotulitukset oli kyl aivan mahtavia, sitä tunnetta ei osaa sanoin kuvailla kun niitä siinä katto! Se oli jotaki niin kaunista, kun pimeä taivas sun eessä täyttyy väreistä ja ilotulitusten pauke ja ihmisten hurraus kuuluu sun ympäriltä. Ehkä nää kuvat vähän näyttää minkälaista siel oli!

Un mois! 1 kuukausi!

Salut!
Taalla Ranskassa on siis tanaan 1 kuukausi tullu vietettya! Aika hullua! Aika on menny tosi nopeesti, varsinkin kun koulu on alkanu. Koulua on muuten normisti, mut keskiviikkona ei oo koulua ja lauantai aamuna on 4h koulua. Tuo lauantai koulu tuli vahan jarkytyksena, vaikka meita oli jo yfu valmennuksessa varoteltu, et monissa kouluissa on lauantaina koulua. Mut onneks mulla sentaan ei oo keskiviikkona, koska joillakin luokkatovereilla on. Meian luokkalaiset on kylla tosi mukavia ja sielta on loytyny sellaset ihmiset kenen kanssa syon ja vietan aikaa. Alusta asti kaikki on ollu tosi avuliaita ja auttanu kun en ymmarra! Ranskalaisesta koulusta voisin kertoa vaikka kuinka paljon, mutta ajattelin teha siita postauksen erikseen!
  Ranskalaiset ei oo ajoissa. Taa tuli tanaan todistettua ihan kunnolla. Koulussa mulla oli tapaaminen 15:30 kansliassa, mutta tapaaminen alkoi lopulta 16:10, kun tyyppi ei saapunu paikalle. Ja kaikki on tosi monimutkasta. Haluun lopettaa espanjan lukemisen, kun en oo sita koskaan ennen lukenu, ja nyt pitas opiskella sita ranskaksi, kun kaikki muut on opiskellu espanjaa taalla jo 4 vuotta! Aluksi kysyin mun ryhmanohjaajalta, joka ohjas mut kansliaan. Kansliassa oon kayny kahesti juttelemassa asisasta ja nyt tuli selville, etta mun host-aidin pitaa kasin kirjottaa kirje jonnekki koulutyypille, joka sitten tekee paatoksen asiasta. Tassa oon jo viikon selvittany tata, mutta varmaan menee toinenkin viikko.
  Ranskan puhuminen sujuu kokoajan vahan paremmin ja varsinki ymmartaminen on helpottunu! Tunneillaki opettajan puheesta saa jotaki selvaa, joka on edistysta, kun aluks ymmarsi vaan sanan sielta ja taalta. Moni on tassa lahiaikoina kehunu mun ranskaa ja se saa aina mut tosi hyvalle tuulelle! Kavin vasta kokeilemassa paikallisessa lentopallojoukkueessa ja vaikutti tosi hyvalta! Ihana paasta urheilemaan, kun taalla en voi lahta ees lenkille yksin. Joukkueessa on kai 14 tyttoa, en oo varma, mutta iso joukkue on kyseessa. Ja peleja on joka viikonloppu!
  Tan viikon tiistaina kaytiin meian luokkalaisten kanssa porukalla Pariisissa koulun jalkeen! Koulu loppu 12:10, joten paatettiin skipata koulun ruokala ja syya Pariisissa. Aluks mun oli tarkotus menna yhen vaihtarin kaa Pariisiin, mutta meian suunnitelmat muuttu. Mainitsin tasta koulussa, nii seuraavana paivana multa kysyttiinki et lahetko meian kaa Pariisiin! Tuli kyl tosi ilonen fiilis ja nakee luokkalaisia koulunki ulkopuolella! Ranskassa ei siis yleensa arkena paljon naha kavereita koulun ulkopuolella, paitsi keskiviikkona. Vaikka Pariisissa oonki kayny useaan kertaan, niin aina se tuntuu yhta hienolta!
  Suomea ei oo vielakaan kunnolla tullu ikava, vaikka valilla ajatukset kaantyyki Suomen puoleen. Mut se on turhauttavaa, kun oot kaveriporukassa ja et vaa ymmarra mista puhutaan ja keskusteluun on tosi vaikee osallistua, kun ei osaa puhuakkaan! Talloin kaipaan suomen puhumisen helppoutta, mutta kukaan ei varmaa lahteny vaihtoon ajatellen et se ois helppoa! Ihmiset vaikuttaa niin mukavilta ja haluis tutustua paremmin, mutta kieli on viela vahan esteena. Uskon kylla etta taa helpottaa viimestaa parin kuukauen paasta kun opin ranskaa. ;) Ja aina osaa sanoa jotakin pienta ja kieli kehittyy vaan sita kayttamalla!
  Mutta yks asia mita oikeesti ikavoin on ruisleipa. Taalla syyan makea aamupala, eli vaaleeta paahtoleipaa hillon tai nutellan kanssa yms. Muuten ranskalainen ruoka on kylla tosi hyvaa! Vahan aikaa sitten meilla oli yfu bbq, johon kaikkien vaihtareiden piti leipoa oman maan kakku. Minahan leivoin sitten mustikkapiirakan. Se oli kylla vahan erinakonen, kun mustikat oli pensasmustikoita mutta maku oli muiden mukaan excellente! Bbq oli kyl tosi kiva tapahtuma ja oli kiva jutella muiden vaihtareien kaa ja jakaa kokemuksia.
  Kun kavin Pariisissa tiistaina, en kuvia kerenny ottaa, mutta kaytiin elokuussa hostien kaa Pariisis ja Versaillesissa ilotulitus- ja vesinaytoksessa, josta mulla on kuvia nii pistan niita tahan!

Normandie

Tanaan tasan kaksi viikkoa Ranskassa vietetty! Koulu loppu poikkeuksellisesti aikasin nii paatin kertoo tasta viikonloppureissusta Normandiessa! Ensin ajettiin Caen nimiseen kaupunkiin, jonne on noin kolmen tunnin ajomatka ja jonne mun host-veli samalla muutti opiskelujen takia. Taa koko paiva meni muutossa ja kierreltiin kaupoissa etsimassa tuoleja ja poytaa veljen kamppaan, joka on siis pienempi ku mun huone!

  Seuraavana paivana suunnattiinkin lahikaupunkiin Cabourgiin rannalle! Lampotila oli noin 25 astetta, joten suomalaiselle lammin. Vietettiin useita tunteja rannalla aurinkoa ottaen ja petankkia pelaten. Ma kavin myos meressa uimassa ja olihan se lamminta, kun on tottunu uimaan Oulujoen kylmassa jokiveessa! Muut vain kaytti jalkoja vedessa ja liian kylmaa kuulemma oli. 

  Tan jalkeen kaytiin viel kiertelemassa Deauvillessa, jossa jarjestetaan vuosittain Yhdysvaltalainen elokuvafestivaali ja viereisessa kaupungissa Trouvillessa. Iltaa kohden olin kylla tosi vasyny ja olin tosi onnellinen, kun vihdoin istuttiin creperien poytaan syomaan. Creperiessahan yleensa syodaan aluksi suolainen crepe ja jalkiruuaksi makea crepe. On muuten tosi hyvaa! Paivallisen jalkeen ajettiin takas Caeniin host-veljen pieneen kamppaan.

  Viimesena paivana kaytiin jossain pienessa kylassa, jonne ajettiin maaseudun lapi. Siel syotiin lounas creperiessa taas! Sen jalkeen suunnattiin paikkaan, jossa naytettiin juuston valmistus. Tasta en ois muuten kyl ymmartany varmaan mitaan, mut onneks info oli myos englanniks. Kierroksen lopussa oli tietenki maistiaisia, ja jokanen juusto piti tietenkin kaya lapi, samalla kun host-aiti katto mun reaktioita vieressa! Mutta hyvaahan se ranskalainen juusto on, vaikka osa on aika voimakkaan makusia, ei mitaan suomalaista kermajuustoa.

  Taman jalkeen palattiin Deauvilleen ja oltiin ehka tunti rannalla, jonka jalkeen suunnattiin host-aidin veljelle Pariisiin syomaan paivallista. Varmaan kaks tuntia ainakin istuttiin siina ruokapoydassa, ja on se aika uuvuttavaa, kun ei ymmarra paljoa mitaan ja muutenkin vasytti! Mutta ranskalaiset rakastaa viettaa aikaa ruokapoydan aaressa! 

  Viela vahan kuulumisia tahan loppuun. Koulu alkoi lukkarin mukaan maanantaina ja hyvin on lahteny ranskalainen koulu kayntiin! Opettajan puheesta ei valilla ymmarra mitaan, mut muiden oppilaiden kanssa on tullu ranskaks juteltua ja oikein mukavilta vaikuttaa! Ranskan ymmartaminen on nyt kahden viikon jalkeen jo paljon helpompaa kun ensimmaisina paivina ja puhuminenki alkaa joten kuten sujua. Tanaan kavin kirjakaupassakin ostamassa kirjan ranskan tunnille ja koko homman hoidin ranskaks! Tallasia pienia vaihtarin iloja!

 Cabourg

 Deauville

 À bientôt !

  

Ensimmainen viikko

Bonjour!

Nyt oon vahan yli viikon Ranskassa viettany! Kirjotan tata hostien tietokoneelta niin suomalaiset kirjaimet puuttuu. 24 elokuuta oli siis lahto Ranskaan klo 6:45. Sillon aamulla kolmen tunnin younilla oli kylla aika epatodellinen olo: ei vielakaa voinu uskoa etta lahtee vuodeksi pois kotoa! Lentoja meilla oli kaksi: Helsinki-Tukholma ja Tukholma-Pariisi. Mulla kolme kun edellisena paivana lensin Oulusta Helsinkiin.
  Kun saavuttiin Charles de Gaullen lentokentalle oli meita vastassa iso joukku yfu vapaaehtoisia. Ei siis menty suoraan host-perheisiin vaan ensin kaikilla Ranskaan tulevilla vaihtareilla oli neljan paivan saapumisorientaatio Bapaume nimisessa kaupungissa Pohjois-Ranskassa. Valmennus oli tosi hyodyllinen ja siella sai paljon infoa ja ohjeita tulevaa vuotta varten! Oli tietenki kiva naha muistakin maista tulevat vaihtarit ja tutustua oman alueen vaihtareihin, joita siis tullaan nakemaan vuoden aikana useammankin kerran.
  Usean kerran fiilisteltiin muiden kanssa, etta nyt ollaan vihdoin taalla Ranskassa, jota on niin pitkaan ootettu, mutta ite en sita vielakaan orientaation aikana kunnolla sisaistany. Se muuttu, kun tapasin ensimmaista kertaa mun hostit! Sillon kun alettiin puhumaan ranskaa ja oltiin matkalla kotiin, Meauxiin, se vihdoin iski: taalla ma vietan mun tulevan vuoden! Mun hostit on kylla ihania ja tullaan hyvin toimeen! En ois voinu itelleni parempaa perhetta toivoa.
  Taalla Ranskassa mun hostit siis puhuu mulle kokoajan ranskaa. Nyt alussa se on kylla vaikeeta. En ymmarra kaikkea ja puhuminen tuottaa vaikeuksia. Ymmarran kyl paljon enemman, kun osaan puhua. Mut nyt jo viikon aikana on oppinu ranskaa ja sanojen hahmottaminen puheesta on helpompaa.
  Huomenna mulla alkaa koulu! Se kylla jannittaa ja hostit sano, etta mulla saattaa olla lauantainaki koulua! Se ei tosin oo varmaa, huomenna sen nakee, kun saan todennakosesti lukujarjestyksen. Tassa on siis hostien kanssa ollu lyhyt loma ennen koulun alkua ja vietettiinkin kaksi paivaa lomaillen Normandiessa. Teen siita erikseen postauksen, kunhan kerkean!
   Taytyy viela mainita, etta ruoka on ranskalaisille tosi tarkeeta. Lounas ja paivallinen on hetkia, jolloin koko perhe kokoontuu poydan aareen ja keskustellaan paivan tapahtumista. Myos itse ruokaan panostetaan. Alussa on salaattia, sitten on paaruoka. Paaruuan jalkeen on juusto ja viela on aina jalkiruoka! Kaiken ohella syodaan tietenkin patonkia. Yllatyin, etta aina syodaan jalkiruoka, silla tahan en oo Suomessa ollenkaan tottunu! Jalkiruoka on tosin meidan perheessa usein jotain terveellista, kuten smoothie. Taalla siis syodaan vain kolme kertaa paivassa: aamupala, lounas ja paivallinen.
  Hyvin on siis lahtenyt vaihto-vuosi kayntiin. Sopeutuminen ei oo ollu vaikeeta, eika viela ainakaan minkaanlaista kulttuurisokkia oo tullu. Suomeakaan ei oo kovin kerenny ikavoida, viela. En voisi kuvitella viettavani vaihtarivuotta missaan muualla kuin taalla! Nyt vain ootan, etta oppisin ranskaa ja voisin paremmin tutustua ihmisiin ja paasta sisaan ranskalaiseen kulttuuriin!