sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Isäntäperhe ja sijoitustiedot!

Noin kaksi kuukautta sitten sain tietää tulevan isäntäperheeni Ranskassa! Kyllä, siitä on paljon aikaa, mutta en ole vain saanu aikaseksi kirjottaa tänne blogiin. Olin juuri matkalla YFU:n lähtöorientaatioon, kun sähköpostiini tuli kauan odotettu sähköpostiviesti. Siinä vaiheessa viestiä avatessa fiilikset oli kyllä huikeet! Vihdoin se vaihtovuosi konkretisoitui ja tiedän mihin olen menossa. Ranskassa tulen siis asumaan kaupungissa nimeltä Meaux! Meaux kuuluu Pariisin esikaupunkivyöhykkeeseen ja matkaa Pariisiin on vain noin 50km! Meauxin populaatio on noin 50 000 asukasta eli ei ihan pikkukylä muttei myös suurkaupunkikaan. Pakko sanoa, että oon tosi innoissani sijoituksesta ja odotan innolla, että pääsen tutustumaan Meauxiin.
  Isäntäperheeseen kuuluu äiti, isä, 18-vuotias host-veli, joka ei tosin asu kotona, 15-vuotias host-sisko ja koira! Host-siskoa en tule näkemään, sillä hän lähtee itsekkin vaihtoon. Perhe on urheilullinen ja tykkää terveellisestä ruuasta. Uskon, että tulen viihtymään perheessä hyvin.
  Samalla sain myös tietää lähtöpäiväni. Lento Pariisiin lähtee 24.8 Helsingistä. Tänään jäljellä 24 päivää vaihtoon! Tuntuu aika hullulta, että niin pian oon lähdössä, enkä vieläkään osaa sisäistää asiaa kunnolla. Tuliaiset on perheelle hankittu, mutta pakkausta en oo ees halunnu ajatella! Yritän vaan elää päivän kerrallaan ja nauttia ajasta Suomessa.
  Ranskasta vielä sen verran, että koulussa tulen opiskelemaan vuoden nuorempien kanssa, eli opiskelen première luokalla. Ranskan lukiossa (lycée) opiskellaan kolme vuotta ja lukio aloitetaan 15-vuotiaana. Sain itse valita, opiskelenko toisen vuoden opiskelijoiden kanssa vai omanikäisteni kolmosvuoden opiskelijoiden kanssa. Viimeisenä vuonna ranskalaiset suorittavat ylioppilaskirjoituksia vastaavat kokeet, joten päädyin siihen tulokseen, että opiskelen vuotta nuorempien kanssa.










keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Miksi vaihto-oppilaaksi?

  Rakastan matkustamista! Aina kun on mahdollisuus niin hyppään kyllä lentokoneeseen ja lähden tutustumaan uuteen (tai sitten samaan) paikkaan. Oon asunu vuoden Kanadassa. Varmaan tästä Kanadassa asumisesta se oma into kansainvälisyyteen onkin sitten lähteny. Olin tosiaan vaan 8-vuotias, kun asuin Kanadassa, eli en siitä kauheen tarkasti muista, mutta englannin kielihän sieltä ainaki lähti mukaan. Kanadan jälkeen kävin vielä kolmannen ja neljännen luokan englanniksi, eli tässä on jo opiskeltu 3 vuotta englanniksi. 
   Aluksi halusin lähtä Yhdysvaltoihin vaihtoon. Sehä on se kaikkien unelma. Sinne oisin halunnu ja varmaan puolen vuoden ajan sinne olinkin menossa, vaikka eihän tälle ajatukselle vanhemmatkaan lämmenny. Mähän osaan jo englantia sujuvasti ja USA:ssa oon käyny. Onhan se tietenki ihan eri asia asua vuosi USA:ssa, kun se että oon kävässy Seattlessa, mutta siinä vaiheessa päähän oli iskostunu se ajatus, että USA:aan mennään. Ranskaa en tässä vaiheessa edes harkinnu, vaikka isä sitä koittikin puoliksi vitsillää mulle ehdotella. 
  Miten sitten lopulta päädyin Ranskaan? Olin jo luopunut ajatuksesta lähteä vaihtoon. Porukat oli jo sen hylänny moneen kertaan ja itsekkin mietin, etten uskallakkaan lähteä. Ajatus vaihdosta häälyi kuitenkin kokoajan taustalla, ja aina kun törmäsi johonkin mainokseen netissä tai kielimatka esitteeseen, pomppasi se ajatus sieltä mieleen. Sitten kesän loppupuolella joukkueemme valmentaja ilmoitti, että joukkueeseemme saattaisi tulla vaihto-oppilas Saksasta! Tästähän innostuin, ja loppujen lopuksi tyttö tulikin joukkueeseemme. Juttelin tytölle ja puhuimme vaihtovuodesta. Kerroin, kuinka olin sitä ajatellut, ja siinä vaiheessa kyllä hylännyt, mutta puhuimmepa silti. Tässä vaiheessa olin miettinyt kielikurssia- tai matkaa Ranskaan, jotta pääsisin puhumaan ranskaa. Vaihtari kertoi, ettei hänen mielestään kieltä opi vain parin viikon matkassa. Tajusin, että hän on oikeassa: kyllä se kieltä vahvistaa, muttei siinä kunnolla kerkeä kieltä sisäistämään.
  Mahdollisuus kokea aivan uusia asioita ja hyppy erilaiseen ja tuntemattomaan houkutteli ja siitä lähtikin ajatus Ranskaan lähtemisestä, ja lopulta pistin kauan haaveena olleen vaihto-oppilas vuoden toteutukseen.




sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Minä

  Ekaa kertaa kirjottelen tätä blogia, ja aattelin vähän kertoo itestäni. Oon Jenna 16-vuotias tyttö Oulusta. Oon lukion ekalla ja nyt 2016 kesällä oon lähössä vaihtoon Ranskaan. Järjestönä toimii YFU. Harrastan lentopalloa, jonka alotin 12-vuotiaana. Lentopallon ohella käyn salilla ja nään kavereita. Eipä kauheesti muulle aikaa jääkkään, kun lukio vie paljon aikaa. Ennen en oo ikinä blogia kirjotellu, vaikka on sekin joskus käyny mielessä, mutta ei oo tosin ollu kauheesti mistä kirjottaa. Nyt, kun Ranskaan oon vuodeksi lähössä, niin aattelin että voisin sen blogin tehä. Päätarkotuksena on, että perhe ja kaverit voi seurata mun kuulumisia vaihtarivuodelta. Ja muutki, jos teitä kiinnostaa niin siitä vaan lukemaa! ;) 
  Oon alottanu ranskan opiskelun 5. luokalla, eli tänä keväänä oon lukenu ranskaa 6 vuotta. Lukisin lukion A2-ranskaa, mutta meidän koulussa se ei ole mahdollista, joten luen B2-ranskaa kakkosten kanssa. Nyt on ihan eri tavalla motivaatiota opiskella ranskaa, kun sinne on menossa. Yläasteella ei siis motivaatio ihan huipussa ollu, vaikka ihan hyviä numeroita sieltä tuli. Nyt kuitenkin odotan, että pääsisin kunnolla testaamaan kielitaitoa. 
  Vaihtoonhan oon lähössä joskus kesän lopusta todennäköisesti. Lähtöpäivää en tiedä, enkä tulevaa isäntäperhettäkään. Sijoituistietoja siis jännityksellä odottaen, vaikka niissä voi vielä pitkäänkin mennä. Ennen kuin lähden Ranskaan vaihtoon, pääsen kuitenkin käymään Ranskassa koulun kautta! Hiihtolomalla lähdetään noin 10 hengen porukan kanssa Ranskaan Poitiersiin kahdeksaksi päiväksi! Tätä odotan niin innolla, ja majoitumme vielä yksin isäntäperheissä, joten pääsen jo hieman kokeilemaan ranskan kieltä ennen vaihtoa. Tuossa alla olevassa kuvassa näkyy Poitiersin sijainti.

  Ranskassa olen kerran käynyt, kun olin 10-vuotias. Kävimme, missäpä muuallakaan, Pariisissa. Sillon en tosiaan vielä lukenut ranskaa, ja olin sen verran pieni, ettei ihan kaikkea reissusta saanut irti, mutta onhan ne Eiffelin torni ja Versailles mieleen painunu.

  Uusia Ranskan matkoja siis odotellessa.